Firstbeat mittailut on nyt analysoitu, kotvasen kesti ennen kun blogiksi asti ne sain muutettua. Kiitos kärsivällisyydestä!

 

Firstbeat on ärimmäisen helppo keino selvittää mitä keho yrittää kertoa. Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta Firstbeat mittauksesta saa todella arvokasta tietoa. Mittaus tehdään yhden vapaapäivän ja kahden arkipäivän aikana.  Raportissa puhun stressireaktioista. Se tarkoittaa vireystilan nousua elimistössä. Reaktio voi olla positiivinen tai negatiivinen. Mitä enemmän sykevaihtelua päivän aikana syntyy, sen parempi.

Olin aikas varma oman kilpailuviettini tuntien, että tiedostan anturin kaiken aikaa ja teen noiden kolmen mittauspäivän aikana kuukauden treenit. Ja höpö höpö!

 

Sunnuntain käyrät

Ensimmäinen mittauspäivä meni ihan ynnykässä, nauttien sunnuntai päivästä yhdeksän tunnin yöunilla ja kolmen tunnin päikkäreillä. Selitellään nyt liikunta-alan ammattilaisena sen verran, että univelat oli melkoiset. Palattiin juuri reissusta ja aikaeroväsymys vaati tasoittelua. Samoin myös edellisen kolmen viikon aikana seitsemän!!! kertaa meidän perheessä vieraillut vatsatauti vaati veronsa. Ja kyllä, meidän perheessä on vain neljä jäsentä, mutta vatsatauti kävi seitsemän kertaa..

Päiväkirjaan kannattaa merkata tarkasti kaikki mitä teet, näin saat mittaustuloksista paljon tarkemman. Tässä välillä sainkin miettiä, että mihin sarakkeeseen merkkaisin tekemisiä. Mittausten aikana oli jopa koomista huomata minkälaista multitaskaamista arjen pyörittäminen on. Esimerkiksi tuo muuten niin laiska sunnuntai päivä alkoi tietokoneella töidä tehden. Tämän jälkeen aamupala joka käyrän mukaan on ollut kevyttä liikuntaa? Selittynee sillä, että viikonloppuisin meillä tehdään kunnon aamupala jonka valmistaminen vaatii vähän hääräilyä. Ja toisaalta sillä, että samalla kun syön aamupalaa laitan pyykit, viikkaan edelliset, vaihdan petivaatteet, vastaan sähköposteihin, siivoan kaatuneet maidot, siivoan keiittiön, haen karanneen koiran naapurin tallilta, keitän lisää kahvia, haen lehden, etsin silmälasit, syön ja nautin rauhallista aamupalaa :) Täysin normaalia varmaankin kaikille äideille.

Sunnuntain osalta siis suurimmat stressireaktiot nousi työskennellessä tietokoneella ja lettujen paistossa.. Koiran ja lapsen kanssa kävelylenkki hiekkamontulla näkyi kevyenä liikuntana. Kokonaisuudessaan päivän stressireaktiot oli normaalia pienemmät ja palautumisen määrä todella hyvä. Liikuntapisteet  jäi vähäisiksi ja näin ollen sillä oli vain kohtalaiset terveysvaikutukset. Kokonaisuudessaan siis varsin laiska ja lepuuttava vapaapäivä...tästä oli hyvä aloittaa arjen kiireet.

Maanantain käyrät

Maanantain käppyrät näyttikin jo melko erilaiselta. Hyvin nukutun yön jälkeen päivä lähti heti rähinällä käyntiin. Ensimmäinen hetki kun kroppa alkoi palautua oli klo 01:00 seuraavana yönä. Stressireaktioiden määrä päivän aikana oli normaalin rajoissa, mutta huomion arvoista päivässä oli se, että päivänaikainen palautuminen puuttui kokonaan. Hyvä olisi 30 minuuttia, minulla se oli täysi 0 min. Vietän päivästä kaksi tuntia työmatkaa autolla ajaessa, mutta autossa istuminenkaan ei ollut näköjään palauttavaa.Tässä kohtaa havahduin siihen mitä Firstbeat osaa kertoa. Vaikka päivät ovatkin kiireisiä en olisi ilman mittausta uskonut, että todellakin koko päivän aikana palautumista ei ollut yhtään. Omalta osaltani tämä nyt ei kovin hälyyttävää ollut koska lepopäivät osaan ottaa todella lunkisti. Mutta jos viikonloput olisi samanlaisia kuin arkipäivät saattaisi kynttilä alkaa palamaan molemmista päistä periaatteessa ihan huomaamatta.

Mielenkiintoista päivän aikana oli liikunnan määrä. Liikuntapisteet oli 96/100 ja luokiteltu hyviin terveysvaikutuksiin. Päivän liikuntasuoritukset oli 14 minuutin "pääntyhjennys" lenkki kovilla sykkeillä työpäivän jälkeen. Jos tekisin istumätyötä olisi tulos ihan erinäköinen. Nyt töissä ollessani olin mittarin mukaan tehnyt 3h 51min kevyttä liikuntaa. Siis kävellyt, kulkenut rappusia, nostellut tavaroita yms. Istumatyötä tekevien kannattaakin huomioida se, että yksi liikuntasuoritus, tehokaskin, ei kompensoi kahdeksan tunnin paikallaan istumista. Liikkumattomuus tappaa enemmän ihmisiä kuin liikalihavuus ja melkein yhtä tehokkaasti kuin tupakka. Joten siirrä nyt hyvä ihminen edes se kopiokone toimiston kauimpaan nurkkaan ;)

Toinen huomionarvoinen asia tässä oli tuo aiemmin mainitsemani 14 minuutin juoksulenkki, heti työpäivän jälkeen klo 21:00. Vaikka nukkumaan kävin jo klo 23 alkoi palauttava osuus vasta klo 01:00. Unta oli riittävän kauan, mutta palautuminen vain kohtailaista. Todennäköisesti syynä tähän oli juurikin tuo myöhään juostu lenkki. Myös analyysissa oli maininta siitä, että kuormittava liikunta voi heikentää unenaikaista palautumista.

Toinen mittaupäivä ei merkittävästi eronnut edellisestä. Työpäivän aikana käytin hyväkseni vähän työsuhde etuja ja kävin tekemässä kyykkyjä aina muiden askareiden välissä. Näitä en ollut merkinnyt päiväkirjaan, joten raportti ei näitä välttämättä tulkinnut ihan oikein.Siltikin liikuntapisteet luokiteltiin hyviksi. Rasittavaa liikuntaa oli 5min, reipasta liikuntaa 12min ja kevyttä liikuntaa 3h.

Mittaus laittaa myös miettimään omaa arkea. Mitä tarkoittaa kiire päivä? Pitääkö näyttää ja kertoa olevansa kiireinen, että vaikuttaisi hyvältä työntekijältä? Pitääkö hommat jättää aina viimetippaan, että tulee kiire? Kiire on yksi suurimmista stressinaiheuttajista, se vaikuttaa terveyteen ja näkyy elämänlaadussa. Jos puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, eikö tämä ole asia jota kannattaa miettiä ja johon voi pienillä muutoksilla tehdä helpotusta?

Näin jälkeenpäin harmittaa, etten ennättänyt mittauksen aikana tehdä kunnollista treeniä. Mutta niinkuin käikki mittaukset, niin tämäkin vaatii ehdottamasti uusinta mittauksen esim. alku syksystä. Kun tuloksia pääsee vertaamaan on se tieto kehityksestä (suuntaan tai toiseen) paljon arvokkaampaa tietoa kuin yksittäinen tieto mittauksen aikana.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja helppo testi. Ja niinkuin aiemmin mainitsin, herätti tämä miettimään epäkohtia ja antoi hyvän syyn kesän aikana pinkasta jätskille kesken työpäivän...Ihan vaan fysioterapeutin määräyksestä,  että saan jatkossa tarvittavat palautukset päivään.

 

Firstbeat mittauksen voit tehdä Fysioksella. Mittaus 170e/kerta tai tarjouksena nyt 2x mittaus 300e.

Voit tiedustella asiaa suoraan Fysiokselta https://www.fysios.fi/toimipisteet/karhula

Suosittelen lämpimästi!

-Maija-

P.s. kommentoikaa, kyselkää ja ehdotelkaa ihmeessä seuraavia aiheita!

 

 

Heippa!

Firsbeatin raportti odottaa vielä analysointia, joten kerron tässä välissä jostain aivan muusta.

Oletko ikinä miettinyt niitä hetkiä jolloin oikeasti tunnet eläväsi joka solulla? Mistä se fiilis tulee, aiheuttaako sen joku toinen tai onko se vaan hetkessä? Lopputulos on varmasti kiinni monesta seikasta, mutta mulle ainakin ne huippuhetket on löytynyt itsensä voittamisesta. Kyllä, omaan kovan kilpailuvietin ja sorrun suorittamiseen. Mulle lepo ei ole sohvalla makaamista vaan keino saada ajatukset pois arjen kiireistä. Tähän paras lääke omalla kohdalla on päästä tekemään asioita jossa keskittyy tekemiseen ja selviytymiseen.

Olen ollut onnekas ja päässyt lapsesta saakka reissaamaan. Välillä kaupungissa, välillä rannalla, välillä viidakossa tai välillä autiomaassa. Mutta mikään näistä ei ole tuntunut samalta kuin vaellukset vuoristossa. Erämaan lumo vie sydämen mennessään. Ja fyysisellä rasituksella ansaittu itsensä voittaminen on todella koukuttavaa.

Kerron tästä siksi, että monen vuoden suunnittelun jälkeen, mulla on viimein mahdollisuus järjestää muillekin tämmöinen kokemus ja Fit Karhulan oma "retkikunta" starttaa reissunsa kohti Ruotsin kattoa, Kebnekaisea (n.2100m) heinäkuun alussa. Palaset loksahti järjestelyjen kannalta kohdalleen kun löysin oppaat reissulle. Reissu vaatii oppaalta paljon ominaisuuksia, joita ei totta puhuen ollut ihan helppoa löytää. Mutta löysinpäs!  Kokeneet eränkävijät ja ensiaputaitoiset oppaat Hanni ja Jake on valmiina :)

Kebnekaise on oiva kohde aloittaa "huiputus" ura. Ei tarvitse varsinaisia kiipeilytaitoja ja halutessasi voit yöpyä retkeilymajassa ja kulkea osan vaelluksesta veneellä. Joten pystyt itse räätälöimään reissusta omanlaisesi.

Itse olen huiputtanut Kebnekaisen kahdesti ,vuosina 2011 ja 2016. Molemmat kerrat heinäkuussa ja aivan loistavalla tuurilla ilmojen suhteen.

Kebnekaiselle mentäessä ensimmäisen päivän urakka on noin 19km vaellus Nikkaluoktasta Fjällstationille. Matka on melko tasaista, leveää polkua. Haasteellista sillä pätkällä on rinkan kantaminen, jos ei ole tottunut kävelemään taakan kanssa (jos päätät yöpyä retkeilymajassa, et tarvitse paljoa tavaraa).Taakasta huolimatta matka etenee hyvin kun tauottaa tasaisesti kulkua. Reitin varrella on yksi kahvilakin, mutta oma hienous on keitellä retkimuonat Jetboililla. Tosin neljä päivää niillä pussiruuilla on ihan riittävästi :)

Reilu 20kg rinkka selkään ja menoksi!

Pitkospuita on matkalla paljon. Ja nää maisemat on mykistäviä. Edessä häämöttää jo huippukin.

 

Vuonna 2011 saatiin pieni sadekuurokin.

Lonkerokoski

Fjällstationin näkeminen yöllä toi ison hymyn kasvoille. Vasemmalla näkyy rakennus jossa on ravintola, pieni kauppa, wc ja majoitustiloja ja oikealla huoltorakennus jossa on suihkut sekä tarvikekauppa. Telttapaikkoja on Fjällstationin molemmin puolin.

Niinkuin kerroin, on meille sattunut heinäkuussa huippu säät reissuille. Olemme päässeet heti seuraavana päivänä itse huiputukselle. Tähän on hyvä varata varapäivä, jonka voi muuten käyttää vaikka alhaalla olevan upean laakson tutkiskeluun tai päivävaellukselle Tarfalan laaksoon. Edellisen päivän urakkaan verrattuna on huiputuspäivälle melko erilainen reissu tiedossa. Korkeuseroa on n.1400m ja ilmanala selvästi ohuempaa. Reissuun lähdetään päivärepun kanssa ja edessä on kiipeämistä ja kivikkoa.

Kebnekaise on profiililtaan pirullinen, ensin noustaan n.1700m korkeuteen jonka jälkeen laskeudutaan alas Kaffedalenin laaksoon. Tämän jälkeen kiivetään vielä n. 600 korkeusmetrin verran kohti huippua. Tässä vaiheessa meidän reissussa  vaihdettiin etummaista kulkijaa aina sadan askeleen jälkeen. Keskittymällä laskemiseen ja edelle kulkevan jalkoihin matka taittui väsyneenäkin.

Huippu vuonna 2011.

Maisemat huipulta. Vuonna 2016 retki meinasi päättyä ennen huiputusta. Sää oli lähtiessä melkein pilvetön hellekeli, joka vaihtui yhtäkkiä sateeksi ja ukkoseksi. Huipulla ollessa salamoita näkyi vuoren molemmilla puolilla, mutta onneksi ei tullut niin lähelle, että olisi joudutta keskeyttämään taival.

Hymy herkässä...we did it!

Huipulta voi hyvällä säällä nähdä jopa 9% ruotsin pinta-alasta.

Huiputuksen jälkeen retkeilymajalle palatessa olo on aika kuitti, mutta suihku, lämmin ateria ja kylmä olut... Todellakin tiedät eläväsi ;)

Meidän leiri..aika hulppeat maisemat heti kun saa silmät auki.

Kolmantena päivänä kamat kasaan ja takaisin Nikkaluoktaan. Viime kesänä erehdyin netistä lukemaan, missä ajassa joku oli tämän 19 kilometrin vaelluksen tehnyt. Ja kun se kilpailuvietti taas heräsi niin tytöt kulki kyllä turkki tanassa. Oli hiljaisia kilometrejä. Tosin viimeisillä kilometreillä kuunneltiin kännykästä Sami Hedbergin jaksaa jaksaa, painaa painaa.... Voitettiin se aika!

Tällä reissullahan meitä oli kaksi jääräpäätä eikä ajalla ole mitään väliä. Ajatus on nauttia vaelluksesta ja luonnon upeudesta. Reitillä näkee monenlaista kulkijaa eläkeläisistä lapsiperheisiin ja jokainen kulkee reissun omaan tahtiinsa.

Tässä on reissu pääpiirteittäin tiivistettynä. Välistä jätin kertomatta ne reissun parhaat hetket.. Pulahdukset kylmään jokeen kesken hikisen vaelluksen, piiiiitkä pyllymäki lumessa alastultaessa, purojen ylitykset, tauot jolloin saat rinkan pois selästä, mielettömät maisemat mitä ylemmäksi kiipeät ja se itsensä voittamisen fiilis mitä lähemmäksi maalia saavut. Ja mainitsinkohan jo ne maisemat? ;)

Puron ylityspaikka                  

Piiitkä pyllymäki

                                  

Melkein perillä fjällstationilla huiputuksen jälkeen

.

Auringonlasku laaksossa, vuonna 2011

Kebnekaise ei vielä ole maailman korkein vuori, mutta kuitenkin... sää voi vaihtua hetkessä ja välillä kiivetään paikoissa joissa ei montaa harha-askelta tarvita kun pudotus alas rinteeltä on monta sataa metriä. Joten hölmöilemään tänne ei kannata lähteä. Säätä täytyy seurata koko ajan ja oikeat varusteet tekee matkasta huomattavasti mukavamman. Tässä hyvä ja kokenut opas on kullanarvoinen.

Pärjäät peruskunnolla ja hyvällä asenteella. Sisäinen mielensäpahoittaja kannattaa jättää kotiin. Reissun aikana  ihan varmasti on kylmä, jostakin hiertää, on hiki, hyttysiä, vesisade...sattuu, kiukuttaa ja väsyttää, mutta se kaikki on sen arvoista ja maaliin päästessä ei parempaa oloa voi olla ja tämän reissun muistat loppuikäsi :)

Reissusta tarkemmin kerrotaan infotilaisuudessa. Ja järjestämme ennen reissua myös kokoontumisia jossa neuvotaan tarkemmin varusteista yms.

Miten meni noin niinku omasta mielestä?

Varatkaa siis kalenteriin tilaa uudelle haasteelle heinäkuun alkuun. Varoitus! Kun kerran teet tämmöisen reissun, haluat vuorille uudelleen ja uudelleen.

-Maija-

 

---

 

 

 

 

Moikka maailma!

Tässä tulee Fit Karhulan ensimmäinen blogikirjoitus, tadaa!

Ajatus blogin kirjoittamisesta on ollut mielessä avajaisista saakka, mutta nyt sain kirjoittamiselle konkereettisen syyn. Niinkuin varmasti olette huomanneet, on meidän tiloihin muuttanut Fysios ja minähän heti pongasin heidän palveluistaan Firstbeat hyvinvointianalyysin. Olen kuullut paljon puhuttavan Firstbeatistä, joten ehdottomasti tämä oli päästävä kokeilemaan. Mielenkiintoista saada testitietoa omasta kehostaan, vaikkakin pienellä jännityksellä odotan tuloksia. Mutta sehän se testien tarkoitus onkin, että sitten tietää mitä pitää tehdä paremmin!

Minulle on tehty useita kertoja polkupyöräergometri testi, vuosittain juoksen Cooperin, lihaskuntotestit ja In body mittaukset ovat tuttuja, mutta tämänkaltaista hyvinvointianalyysia en ole ikinä päässyt tekemään.

Hyvinvointianalyysi kertoo kuinka keho reagoi arjen erilaisissa tilanteissa. Ympäri vuorokauden tehtävässä sykevälimittauksessa  kuvataan yksilöllisesti kuormittavia ja palauttavia tekijöitä sekä liikunnan vaikutusta.

Projekti aloitettiin torstaina aloituspalaverilla jossa Kaurasen Wille Fysiokselta kertoi miten laitetta käytetään ja täytettiin esitietolomake. Sain sähköpostiin linkin johon pääsin täyttämään tietojani. Tänä aamuna virittelin laitteen paikalleen ja aloitin testin. Yhden vapaapäivän ja kahden arkipäivän ajan pidän kuvassa olevaa mittauslaitetta ja täytän päiväkirjaa. Tuntuu helpolta :)

Täytän kohta 40-vuotta, olen kahden lapsen äiti ja rakastan liikuntaa kaikissa muodoissa. Nykyinen elämäntilanne on väkisinkin vaikuttanut liikunnan määrään. Uusi työ yrittäjänä ja perheen pyörittäminen yksin suurimman osan vuodesta, miehen ollessa työreissuilla tuo omat haasteensa. Mutta eikös sitä sanota, että suutarin lapsella ei ole kenkiä :)

Tykkään lyhyistä, intensiivisistä treeneistä. Motivoivimpia treenejä on ne missä joudun ylittämään itseni ja käymään sietokyvyn rajoilla. Minulle motivaation kannalta ovat äärimmäisen tärkeitä konkreettiset tavoitteet. Näitä on ollut mm. 10 leuanvetoa, oman painon verran penkistä nostaminen, puoli maraton alle kahdessa tunnissa yms.. Ilman näitä välitavoitteita en saa itsestäni tehoja irti ja treenailu on pelkkää haahuilua. Joten vinkki ja haaste kaikille teille; haasta itsesi ja kehosi välillä pois mukavuusalueelta, mieti tavoite, kokeile uusia juttuja ja harrasta monipuolisesti eri liikuntamuotoja!

Ikä on tuonut mukanaan tietynlaista armollisuutta treenitapoihin ja luonnossa liikkuminen on ihan parasta. Jopa se 20 kg rinkka selässä keskellä itikkalaumaa. Mutta painavan rinkan kanto useita kymmeniä kilometrejä päivässä, epätasaisella vuoristoisella polulla vaatii myös lihasvoimaa ja keskivartalon hallintaa... palaamme siis siihen liikunnan monipuolisuuteen ;)

Joten tässäpä sitä ollaan..Kesän haasteina on ensimmäinen seikkailu- urheilukilpailuun osallistuminen sekä pitkä vaellus rinkan kanssa. Näissä tarvitaan voimia ja kestävyyttä joten eipä auta kuin laittaa lenkkarit liikkeelle...ja kuunnella mitä hyvinvointianalyysi neuvoo tekemään.

Keskiviikkona Wille analysoi tulokset, arvioi unen laadun ja riittävyyden sekä auttaa löytämään ratkaisuja paremman palautumisen saavuttamiseen. Kertoo myös olenko riittävän aktiivinen ja onko harjoitteluni riittävän tehokasta saadakseni aikaan positiivisiä terveysvaikutuksia  ja kohottaakseen kuntoani.

Miten treenaat, miksi treenaat...tärkeintä kuitenkin on voida hyvin ja nauttia elämästä!

Iloa treeneihin, palataan pian tuloksien merkeissä!

-Maija-